keskiviikko, 5. toukokuu 2021

Kärsämäen Keskustan ehdokkaat kuntavaaleissa 2021

Ehdokaslistat ovat jätetty. Kärsämäen Keskustalla on 21 ehdokasta kuntavaaleissa 2021. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaita oli 16, joten ehdokaslistan koko on hieman kasvanut. Tällä listalla mennään kohti kuntavaaleja.

Muutama maininta Keskustan ehdokaslistasta. Kokonaisuudessaan ehdokaslista on hyvä. Viimeksi ehdolla olleista Pauli Ojalehto, Väinö Parkkila ja Elena Laitinen eivät ole asettuneet ehdolle. Näissä vaaleissa en ole nuorin ehdokas toisin kuin viime kuntavaaleissa. Nyt Keskustan listalla on alle 30-vuotiaita ehdokkaita kuusi eli minä, Laura Mäki, Tuure Leinonen, Susanna Isola, Mira Aittola ja Marika Ronkainen.

Tästä sitten kohti vaaleja!

Keskustan%20kuntaehdokkaat%20K%C3%A4rs%C

perjantai, 16. huhtikuu 2021

Kirja-arvio: Neliapilan lehdet

En ole aiemmin kirjoittanut kirja-arvioita ja julkaisut niitä blogissani. Olen lukenut erilaisia kirjoja, joskus luen enemmän ja joskus luen vähemmän. Ajattelin laajentaa blogini aihepiiriä tekemällä kirja-arvioita. Tämä ei tarkoita, että aloittaisin kirjoittamaan jokaisesta lukemastani kirjasta kirja-arvion ja julkaisemaan niitä blogissani.

Kirjoitan kirja-arvion Janne Kaisanlahden kirjasta Neliapilan lehdet. Kirja kertoo Maalaisliitto-Keskustan neljästä aatevirtauksista, jotka ovat alkiolaisuus, kalliolaisuus, sunilalaisuus ja pykäläläisyys. Kirja ei ole pitkä, hieman päälle 100 sivua. Kirjassa on käytetty muun muassa ex-puoluesihteeri ja ministeri Seppo Kääriäisen luonnehdintoja neljästä aatevirtauksesta. Kirjaa on kehunut professori Kari Hokkanen blogitekstissään: https://www.suomenmaa.fi/kari-hokkanen/valoa-nakyvissa/

Lappilaisen juristin ja keskusta-aktiivin Janne Kaisanlahden uusi pieni kirja ”Neliapilan lehdet” on järjellä ja sydämellä kirjoitettu kertomus keskustan syväidentiteetistä eli siitä, minkä on sanottu olevan puolueelta kadoksissa. Suosittelen lämpimästi nykyisten päättäjien ja toimeenpanijoiden luettavaksi. Kiireiset ministerit tuskin ehtivät, mutta avustajilta pitäisi muutama tunti aiheelle liietä.

Mitä paremmin puolueen alkuperäiset aatteet ja tarkoitusperät tuntee, sitä vähemmän tulee tehdyksi ainakaan kaikkein vaikeimmin korjattavia virheitä. Sellaisten tähdenhän tähän notkoon jouduttiin. (Kari Hokkanen Suomenmaa-lehdessä julkaistussa blogissaan 29.3.2021)

Ajattelin, että kirjoitan lyhyesti mitä nämä aatesuuntaukset. Haluan tässä vaiheessa korostaa, että kuvailut ovat aika lyhyitä ja simppeleitä.

Alkiolaisuus tulee Santeri Alkion nimestä. Tässä vaiheessa on tehtävä selväksi, ettei Santeri Alkio ole perustanut Maalaisliittoa, vaikka joskus kuulee niin väittävän asiasta.

Kalliolaisuus tulee Kyösti Kallion nimestä. Kalliolaisuutta voisi kuvailla keskustalaiseksi tavaksi hoitaa yhteisiä asioita ja käytännön politiikkaa.

Sunilalaisuus tulee Juho Sunilan nimestä. Sitä voisi kuvailla maaseudun ja maatalouden edunvalvonnaksi.

Pykäläläisyys tulee Kalle Pykälän nimestä. Tässä suuntauksesta voisi kuvata, että se on kansanvaltaisuutta, populismia ja yhteiskunnallisten väärinkäytöksien paljastamista. Tällä traditiolla voisi nähdä syyn SMP:n ja vennamolaisuudelle ja sitä kautta Perussuomalaisten ja soinilaisuuden syntymiselle.

Kirja on kokonaisuudessaan erittäin hyvää luettavaa ja kertoo hyvin Keskustan alkuhistoriasta. Samalla se, kuinka eri suuntaukset haastoivat toisiaan ja etteivät kyseiset henkilöt olleet välttämättä ylimpiä ystäviä. Esimerkiksi kuinka Kallion kannattajat mielsivät sunilaisuuden Maalaisliiton aatteellisuuden näivettämisenä. Mielenkiintoista oli myös lukea muutamia kohtia, että kuinka muut puolueet suhtautuivat silloin Maalaisliittoon ja johtohenkilöihin.

Mikäli kiinnostaa niin suosittelen lukemaan teoksen ja sitä kautta ymmärtämään Maalaisliiton/Keskustan alkuhistoriasta ja puolueen neljästä aatevirtauksesta.

Neliapilan%20lehdet.jpg

perjantai, 26. maaliskuu 2021

Kirkkovaltuuston kokous 25.3.2021

Vuoden ensimmäinen kirkkovaltuuston pidetiin torstaina 25. maaliskuuta. Tavallisesti vuoden ensimmäinen kirkkovaltuuston kokous on pidetty joko tammikuussa tai helmikuussa. Tällä kertaa pidin kokouksen aikana visiiriä. Se oli minulle parempi ratkaisu eivätkä silmälasini huurtuneet.

Kokousasioina olivat kirkkovaltuuston puheenjohtajan valinta vuosille 2021-2022, kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan valinta vuosille 2021-2022, kirkkovaltuuston pöytäkirjanpitäjän valinta vuodelle 2021, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan valinta vuosille 2021-2022, kirkkoneuvoston jäsenten valinta vuosille 2021-2022, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja jäsenten henkilökohtaisten varajäsenten valinta vuosille 2021-2022, kirkkoneuvoston ohjesäännön 3 §:n mukaiset päätösvallan siirrot, Kärsämäen seurakunnan ja Juuso Ritolan välinen kauppakirja Uskola 317-403-7-13 –nimisestä tontista, hautainhoitorahaston tilinpäätös vuodelta 2020, vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksyminen & vastuuvapauden myöntäminen ja ruumishuoneen rakennussuunnitelmat. Paikalla oli 12 valtuutettua ja 1 varavaltuutettu.

Ennen kirkkovaltuuston kokouksen alkamista seurakuntamestari Timo Littow esitteli ruumishuoneen rakennussuunnitelmia kirkkovaltuustolle.

Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi vuosille 2021-2022 valittiin jatkamaan Teija Surakka. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajiksi vuosille 2021-2021 valittiin minut. Olen kiitollinen tästä luottamuksesta, minkä olen saanut.

Kirkkoneuvoston kokoonpano pysyi melkein samana, mutta Leena Kumpulaisen ja Elinä Vähätiiton tilalle valittiin uudet henkilöt, jotka ovat Saara Kallinen ja Satu Oikarinen.

Kirkkoneuvosto

Jäsenet

Varajäsen

Varapuheenjohtaja Alpo Lehtola

Martti Pietikäinen

Väinö Parkkila

Tapio Myllymäki

Kari Seppälä

Antti Pekkala

Saara Kallinen

Satu Oikarinen

Marketta Lapiolahti

Eeva Rautakoski

Riitta Ristinen

Atte Aittola

Tuija Loukkola

Aino Jussila

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkkovaltuusto hyväksyi kauppakirjan ja hautainhoitorahaston tilinpäätöksen vuodelta 2020, Talouspäällikkö Mirja Koivusalo esitteli vuoden 2020 tilinpäätöksen. Tilinpäätös oli alijäämäinen 18 348,52 euroa.

Kirkkovaltuusto hyväksyi uuden ruumishuoneen rakennussuunnitelmat. Nyt sitten odotellaan, että millaisia tarjouksia tulee ruumishuoneesta ja kuinka paljon avustusta saadaan kirkkohallitukselta. Kirkkoneuvosto tulee tekemään päätöksen asiasta.

Muissa asioissa käytiin keskustelua jättämästä kirkkovaltuustoaloitteesta. Aloitteeni koski etäkokouksia ja hybridikokouksia. Esitin aloitteessani, että Kärsämäen seurakunnan luottamustoimielimissä voitaisiin mahdollistaa osallistuminen sekä fyysisesti että etänä. Aloitteestani käytiin keskustelua. Tuotiin esille hyvät ja huonot puolet etäkokouksista. Aloitteessani totesin, että etämahdollisuus on hyvä käytäntö tilanteissa, joissa esimerkiksi kokoukseen tarvitaan varajäsen paikalle muutaman asiakohdan ajaksi.

torstai, 31. joulukuu 2020

Vuosi 2020

Vuosi 2020 lienee erilainen vuosi kuin sitä osattiin odottaa. Koronapandemia on vaikuttanut koko maailmaan. Talous- ja työllisyystilanne ovat menneet heikompaan suuntaan. Etätyövälineet ovat tulleet ihmisten käyttöön. Luottamustoimien puolelta minulla ei ole paljon Teams-kokouskokemuksia, mutta ymmärrän ja osaan käyttää Teams-sovellusta. Luottamustoimien osalta olen jatkanut käytäntöäni kirjoittaa kirkkovaltuuston kokouksista blogiini.

Koronan myötä annettiin myös suositukset kasvomaskien käyttöön julkisissa paikoissa. Olen käyttänyt maskia kerran, syyskuun kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä. Kunnanvaltuuston iltakoulu oli ennen kokousta, jolloin valtuutetuille annettiin kasvomaskit. Iltakoulun jälkeen oli kahvitus ennen kunnanvaltuuston kokousta, joten porukka otti maskin pois. Kun itse otin maskin pois, koin saavani kunnolla ilmaa. Kahvituksen aikana aloin kokemaan fyysisiä oireita muun muassa päässäni ja pohdin, että laitanko maskia enää ollenkaan. Laitoin kuitenkin maskin uudelleen kasvoilleni. Aloin kokemaan jälleen huonoa vointia, huimaustakin ja pohdin jopa, että pyörrynkö maahan. Päätin ottaa maskin pois. Kokouksen jälkeen kärsin vielä päänsärystä, joka kesti noin 2 tuntia. Tämän jälkeen en ole käyttänyt maskia epämiellyttävän kokemuksen vuoksi.

Toimin ensi vuonna Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksen jäsenenä. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirikokous valitsi piirin puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja piirihallituksen jäsenet piirin syyskokouksessa marraskuussa. Kiitän kaikkia ihmisiä, jotka ovat kannustaneet ja tukeneet minua kyseiseen tehtävään. Samalla haluan muistuttaa, etten ole vain kärsämäkisten keskustalaisten edustaja, vaan laajemmin alueiden edustaja.

Vuosi 2020 oli raskas toisenlaisessa mielessä. Keskustan puoluekokous Oulussa valitsi puolueen puheenjohtajaksi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon kanssa. Itse tuin istuvaa puheenjohtajaa Katri Kulmunia. Koen, että Katri Kulmunia kohdeltiin väärin. Viimeisten puoluegalluppien valossa puheenjohtajan vaihto ei ole nostanut puolueen kannatusta. En ole edes uskonut, että puheenjohtajan vaihto nostaa kannatusta. Puolueen kannatuksen tilanne on syvempi kuin pelkkä puheenjohtajakysymys.

Toivottavasti vuosi 2021 on valoisampi ja parempi kuin vuosi 2020. Koronarokotteet ovat tulleet. Aion itse ottaa rokotteen, kun sen aika on. Jos asia olisi minusta kiinni, niin ottaisin rokotteen heti.

Toivotan blogini lukijoille hyvää ja parempaa uutta vuotta 2021!

Joulutoivotus%202019.jpg

torstai, 3. joulukuu 2020

Kirkkovaltuuston kokous 2.12.2020

Vuoden 2020 viimeinen kirkkovaltuuston kokous pidettiin keskiviikkona 2. joulukuuta klo 18. Paikalla oli 12 kirkkovaltuutettua ja varavaltuutettu. Kokouksessa ei ollut kahvitus, sillä se peruttiin keskiviikkoaamuna.

Talouspäällikkö Mirja Koivusalo esitteli lyhyesti ruumishuoneen rakennussuunnitelmat. Suunnitelmista käytiin keskustelua.

Talouspäällikkö Mirja Koivusalo esitteli talousarvion vuodelle 2021 ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2022-2023. Vuoden 2021 kirkollisveroennuste on 425 000 € ja vuoden 2021 budjetti on alijäämäinen 2 990 €. Tänä vuonna on saatu säästöjä kilometrikorvauksista, sillä kokoukset ovat hoidettu työntekijäpuolella.

Muissa asioissa ja ilmoitusasioissa tuli tietoon, että kirkkohallitukselta on tullut lupa kirkkovaltuutettu Marko Tiikkaisen ehdotukseen tehdä lasten leikkinurkkaus kirkkoon.

Lyhyesti kunnan puolelta. Tiistaina 1. joulukuuta pidetiin kunnanvaltuuston kokous hybridimallina eli osa valtuutetuista ja läsnäolijoista paikalla fyysisesti ja osa oli etänä Teams-sovelluksen kautta. Olin itse kokouksessa fyysisesti läsnä, sillä Markku Koski kannusti minua osallistumaan fyysisesti. Kokouksessa oli asioina muun muassa ensi vuoden talousarvio.

Kirkkovaltuusto%202.12..jpg