keskiviikko, 13. lokakuu 2021

Kirja-arvio: Yhden miehen enemmistö

Perussuomalaisten yksi perustajajäsenistä, Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja ja entinen ulkoministeri Timo Soini on kirjoittanut kirjan nimeltä Yhden miehen enemmistö. Kirja käy läpi Timo Soinin elämää, Perussuomalaisia ja Soinin toimintaa Suomen ulkoministerinä vuosina 2015-2019.

Soinin kirjasta oli julkisuudessa muutamia juttuja koskien Perussuomalaisten hajoamista tai Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista, riippuen kumpaa termiä käyttää. Olen huomannut ja havainnut, että osa perussuomalaisista kertoo eduskuntaryhmän hajonneen eikä puolueen.

Haluan sanoa Timo Soinista, että hänen kauttaan koin poliittisen herämisen vuonna 2011. Paavo Väyrynen veti minut kuitenkin Keskustaan.

Olen lukenut Timo Soinin kirjan Yhden miehen enemmistö ja ajattelin kirjoittaa siitä kirja-arvion blogiini. Itseäni kiinnosti Soinin näkemys mitä tapahtui Perussuomalaisten puoluekokouksessa 2017.

Timo Soinin mukaan ratkaisevaa puolueen hajoamisen kannalta oli Jussi Niinistön häviäminen Laura Huhtasaarelle 1. varapuheenjohtajan vaalin äänestyksessä eikä Jussi Halla-ahon valinta puolueen puheenjohtajaksi. Muistan muutamien ihmisten some-reaktiot, kun uutisissa kerrottiin Jussi Niinistön häviöstä Laura Huhtasaarelle. Perussuomalaisten historian kannalta olisi ollut mielenkiintoista, jos Jussi Halla-aho olisi tullut valituksi puolueen puheenjohtajaksi, mutta Jussi Niinistö olisi jatkanut puolueen 1. varapuheenjohtajana. Puolueesta olisi varmaan lähtenyt porukkaa, mutta varmaan Soini ynnä muut olisivat varmaan jatkaneet puolueessa. Tämä on kuitenkin jossittelua, mutta mielenkiintoista jossittelua. Kuitenkin vuoden 2017 Perussuomalaisten puoluekokouksesta kannattaa muistaa keskustalaisen tohtorin Johannes Virolaisen kommentti: Pistevoiton pitäisi riiittä eikä selkävoitto.

Kokonaisuudessaan kirja oli hyvää luettavaa. Suosittelen.

Yhden%20miehen%20enemmist%C3%B6.jpg

torstai, 2. syyskuu 2021

Kirkkovaltuuston kokous 1.9.

Vuoden toinen kirkkovaltuuston kokous pidettiin keskiviikkona 1. syyskuuta klo 18. Kokousasioina olivat aloitteeni luottamuselinten kokouksien järjestämistä etäyhteyden avulla, maanvuokra- ja käyttöoikeussopimus Kärsämäen seurakunnan ja Myrsky Energia Oy:n välillä, tuloveroprosentti vuodelle 2022, kirkkovaltuuston ruumishuoneen rakentamispäätöksen alistaminen kirkkohallituksen vahvistettavaksi, Antti Pekkalan eron myöntäminen seurakunnan luottamustoimista ja uusien jäsenten valinta Antti Pekkalan tilalle. Paikalla oli 10 kirkkovaltuutettua ja poissa oli 5 kirkkovaltuutettua.

Aloitteestani käytiin monipuolista keskustelua. Osassa puheenvuoroissa oltiin kriittisiä etäosallistumiselle ja henkilön aitoudessa olla kokouksessa. Toin esille, että aloitteeni idea on mahdollistaa osallistuminen, jos vaihtoehtona on kokonaan poissaolo. Aloitteeni menee jatkovalmistelulle seurakuntamestari Timo Littowille.

Maanvuokra- ja käyttöoikeussopimuksesta Kärsämäen seurakunnan ja Myrsky Energia Oy:n välillä käytiin monipuolista keskustelua. Kirkkoneuvoston esitys kirkkovaltuustolle oli, että vaatimuksena oli yksi tuulivoimala seurakunnan maille. Esitys oli seuraavanlainen:

Kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle, että käyttöoikeussopimus hyväksytään sillä lisäyksellä, että seurakunnan maalle tulee sijoittaa vähintään yksi tuulivoimala. Seurakunta on yksi suurimmista maanomistajista alueella.

Olisihan se hyvä, jos seurakunnan maille tulisi yksi tai useampi tuulivoimala, muttei se ole järkevää kirjata melkein ehdoksi. Ehdotuksen voisi tulkita jopa, että yksi voimala tai sopimusta ei tule. Asiassa kannattaa tiedostaa ja muistaa, ettei kielteinen päätös olisi estänyt tuulivoimaloiden tuloa alueelle. Kyse on siitä, että otetaanko pelkästään mahdolliset haitat vaiko saataisiinko myös rahaa. Lopulliseksi päätökseksi tuli, että sopimus hyväksyttiin ilman lisäystä.

Tuloveroprosentti vuodelle 2022 esitetään 1,8 % ja se hyväksyttiin kokouksessa.

Kirkkohallitus on kehottanut alistamaan ruumishuonetta koskevat päätöksen. Rakennuslupa on jo myönnetty. Rakennuskustannukset ovat nousseet, joten mahdollisten tarjousten hinnat voivat olla korkeampia kuin aiemmin.

Antti Pekkalan eron myöntäminen seurakunnan luottamustoimista hyväksyttiin kokouksessa. Antti on jo muuttanut Ouluun. Olen aiemmin kiittänyt Anttia yhteisistä vuosista ja yhteistyöstä Kärsämäen kunnassa ja Kärsämäen seurakunnassa. Kari Seppälän henkilökohtaiseksi varajäseneksi kirkkoneuvostoon valittiin Ari Mikkola. Diakoniatyön johtokunnan jäseneksi valittiin Esko Ristinen. Esko on toiminut aiemmin diakoniatyön johtokunnassa ja on ollut tällä kaudella varajäsen. Esko Ristisen vapautuneelle varajäsenen paikalle valittiin Ari Mikkolaa. Lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan jäseneksi valittiin Ilpo Hautakangas. Ilpo on aiemmin toiminut lapsi- ja nuorisotyön johtokunnassa.

Ilmoitusasioissa kirkkoherra Heikki Valkama kertoi diakonian viran tilanteesta. Diakoniatyöntekijä Aila Helander on aloittanut työnsä Tornion seurakunnassa ja hänelle on myönnetty virkavapaus. Kärsämäen virka laitetaan julkiseen hakuun. Viran täytössä on saattaa mennä aikaa, jos sopivia henkilöitä ei hae virkaa.

Tämän viikon lauantaina on Lasten maatalousnäyttely Kärsämäellä klo 11–17. Aion itse olla paikalla Lasten maatalousnäyttelyssä.

perjantai, 2. heinäkuu 2021

Kuntavaalien jälkeen

Kuntavaaleista on kulunut hieman aikaan. Kiitokset kaikille äänestäjille, jotka antoivat luottamuksensa minulle. Oma äänimääräni oli 13 ääntä, 9 ääntä vähemmän kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa. En tullut valituksi, mutta pääsin Keskustan 3. varavaltuutetuksi. 

Keskusta voitti 2 lisäpaikkaa Kärsämäellä ja sai määräenemmistön aseman. Perussuomalaiset voittivat kaksi lisäpaikkaa, nousten toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. SDP ja Kokoomus hävisivät. SDP menetti kolme paikkaa ja Kokoomus menetti yhden paikan.

Osasin oikein arvioida ennakkoon Kärsämäen tuloksen puolueiden paikoissa. Kärsämäen tulokseen vaikuttivat muun muassa Keskustan suurempi ehdokaslista, SDP:n ehdokaslista (viime kuntavaalien ääniharava Raija Aulis ei ollut ehdolla) ja Kokoomuksen ehdokasmäärä (nyt oli 3 ehdokasta, joista kaikki olivat miehiä). Jos SDP ja Vasemmistoliitto olisivat tehneet vaaliliiton, niin he olisivat saaneet kaksi paikkaa.

Henkilökohtainen tulos harmittaa todella paljon minua. Tässä menee oma aikansa. Kiitokset kaikille, jotka ovat kysyneet vointiani ja jaksamistani. Se on ollut koetuksella. Voittajilla on usein kavereita, mutta häviäjillä niitä on harvemmin.

Tulevalla valtuustokaudella olen Keskustan 3. varavaltuutettu. En vielä osaa sanoa, että millaisia paikkoja tarjotaan ja tulen saamaan. Sen sitten aika näyttää.

Valtakunnan tasolta Keskustan tulos oli tappio. Se oli parempi kuin galluppien tulos, mutta se oli tappio verrattuna edellisiin kuntavaaleihin. Tämä tulos ei ole mikään voitto. Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa Oulaisissa Keskusta menetti enemmistöasemansa.

Tuloksessa kannattaa muistaa, että äänestysprosentti laski, jonka arvioidaan vaikuttaneen kielteisesti muun muassa Perussuomalaisten kannatukseen, vaikka Perussuomalaiset saivat vaalivoiton. Keskustan kenttäväki onnistui suhteellisen hyvin ehdokashankinnassa.

Toivotan kaikille, blogini lukijoille, poliitikko-sivujeni tykkääjille ja seuraajille hyvää kesää. Ollaan yhteydessä ja tavataan!

perjantai, 11. kesäkuu 2021

Mielipidetekstini ja muutaman sananen hallintopuolesta

Minun oli tarkoitus kirjoittaa Selänne-lehteen mielipideteksti. Valitettavasti tekstiä ei julkaistu, koska sille ei ollut tilaa Selänne-lehdessä. Päätän julkaista tekstini blogissani.

Kärsämäen kunnanvaltuustossa valitsee hyvä keskusteluilmapiiri

Kärsämäen kulunutta valtuustokautta voisi kuvailla rauhalliseksi.

Olen pitänyt kuluneen valtuustojen kokouksien keskustelukulttuurista. Olemme käyneet monipuolista ja hyvää keskustelua eri kokousasioista ja muista ajankohtaisista aiheista. Hyvän keskustelukulttuurin saisi jatkuvan myös seuraavalla valtuustokaudella.

Itse olen toiminut kuluneella valtuustokaudella valtuutettuna, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Kärsämäen kunnan talousasiat ovat tulleet tutuiksi tätäkin kautta.

Kun tulin valituksi kunnanvaltuuston neljä vuotta, niin Pyhäjokiseutu-lehti haastatteli minua. Sanoin silloin, että yksin ei oikein voi mitään asioita ajaa, joten pitää toimia ryhmässä. Koen perehtyneeni enemmän hallinto- ja lakipuolen asioihin. Hyväkin asia voi kaatua huonolla valmistelulla. Tällä osaamispanoksellani on koittanut auttaa ryhmää.

Sloganini on täysillä mukana. Se kuvastaa asennettani ja sitoutumistani asioihin. Olen hoitanut ja hoidan jatkossakin minulle uskotut luottamustoimeni mahdollisimman hyvin.

Kärsämäkiset äänestäjät päättävät lopulta jatkokaudestani. Käytä äänioikeuttasi!

Tapio Myllymäki (Kesk.)

Kuntavaaliehdokas Kärsämäellä

 

Mitä tarkoitan sillä, että olen perehtynyt hallintopuoleen? Tätä on tullut ja kertynyt toimiessani muun muassa tarkastuslautakunnassa. Haluan puolustaa hyvää hallintotapaa. Pitää olla rohkeutta tuoda esille havainnoista jo kokoustilanteessa ja välttää näin muotovirheiden syntymistä ja mahdollista valittamista asioista. Olen saanut kiitosta hallinnollisesta osaamisestani.

Annan kaksi esimerkkiä, joista yksi tapahtui kuntapuolessa ja yksi tapahtui seurakuntapuolella. Kuntapuolen tapauksesta olen kirjoittanut viime vuonna eräässä blogitekstissäni.

Esimerkki 1

Kerran yhdessä kunnanvaltuuston kokouksessa kokouksen eräs valtuutettu ja pöytäkirjantarkistaja poistui kokouksesta kokoustauon aikana. Kysyin puheenjohtajalta hänen poistumisestansa kokouksesta, johon puheenjohtaja vastasi hänellä olleen pätevä syy poistua kesken kokouksen. Samalla hoksasin, että mainittu valittu oli tällä kertaa valittu pöytäkirjan tarkastajaksi. Havaintoni johdosta kokoukselle valittiin toinen pöytäkirjan tarkastaja loppukokouksen ajaksi. Ilman tätä havaintoa kokoukselle olisi voinut syntyä muotovirhe. Kokouksen aikana ja sen jälkeen sain kehuja, että huomasin koko asian.

Esimerkki 2

Kirkkoneuvosto käsitteli Rauhapellon perustamista viime syksyllä. Kirkkoneuvosto päätyi ehdottamaan, että Kärsämäen kunta tekisi rauhanpellon omalle maalleen. Paanukirkon kannatusyhdistys teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Esityslistan saapumisen jälkeen tuli mieleeni, että yksi asianosaisen yhdistyksen hallituksen jäsenistähän on kirkkoneuvoston jäsen ja on tällaisissa tapauksissa esteellinen. Evästin asiasta kokoukseen osallistuvia ja sen johdosta esteellinen jäsen ei osallistunut päätöksentekoon. Kirkkoneuvosto äänesti asiasta 5-2 ja äänestyksen tuloksena oli, että Kärsämäen Paanukirkon kannatusyhdistys voi perustaa Rauhanpellon Paanukirkon viereiselle pellolle. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heikki Valkama jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Nämä tiedot löytyvät Kärsämäen seurakunnan nettisivuilta, josta löytyy kirkkoneuvoston pöytäkirjat.

Myöhemmin ajattelin, että mitä toimintani tuotti sen, että esteellinen henkilö ei ollut päättämässä asiasta ja siten vältyttiin muotovirheen syntymistä, puhumattakaan mahdollisesta valitustiestä.

torstai, 3. kesäkuu 2021

Kärsämäen nuorisovaltuustosta kaudella 2017-2021

Tässä kuntavaalien ennakkoäänestyksen aikana sain kimmokkeen kirjoittaa Kärsämäen nuorisovaltuuston toiminnasta kuluneella valtuustokaudella.

Kuntalain mukaan nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvosto ovat pakollisia. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018 kiinnitti huomiota nuorisovaltuuston tilanteeseen ja Kärsämäen kunta lähti edistämään nuorisovaltuuston tilannetta. Asiasta löytyy Selänne-lehden uutisjuttu: https://www.selanne-lehti.fi/uutinen/582421

Aiemmin kuluneella valtuustokaudella kunnanvaltuusto oli valinnut minut, Antti Pekkalan ja Harri Pernun nuorisovaltuuston kummivaltuutetuiksi. Ainoastaan minä ja Antti Pekkala olemme olleet aktiivisia, teimme muun muassa nuorisovaltuustolle ohjesäännön. Harri Pernua ei ole näkynyt eikä kuulunut. Minä ja Antti Pekkala olemme yrittäneet parhaamme mukaan toimia nuorisovaltuuston kummivaltuutettuina.

Nuorisovaltuuston toiminta on siis piristynyt valtuustokauden lopulla ja saman soisi jatkuvan ensi valtuustokaudella. Nuorisovaltuuston toiminnan riskinä on aktiivisten nuorten väheneminen ja sitä kautta toiminnan lamaantuminen tai jopa loppuminen.