Olen tehnyt päätöksen ja olen ehdolla Kärsämäellä Keskustan keräämällä listalla nimeltä Seurakunta Keskellämme. Osalle päätökseni voi tulla yllätyksenä, osalle päätökseni on odotettu.

Olen kerennyt muutamaan vantaalaiseen keskustalaiseen tutustua tähän mennessä. Vantaan puolella haasteena olisi ollut sopivan ehdokaslistan löytäminen, sillä Keskustalla ei ole omaa listaa, vaan keskustalaisia aktiiveja on ehdolla muutamissa eri listalla.

Päätökselleni löytyy monta syytä. Suurin syyni on kuitenkin sosiaaliset suhteet. Huomattava osa kontakteistani ei ole pk-seudulla. Kärsämäeltä kirjojensiirto poismuuttoineen katkaisisi kontaktien merkityksen eikä minulla ole paljoa yhteyksiä pk-seudulla. Sosiaalisen piirin pienentyminen iskisi aika voimakkaasti. Pidän kuitenkin viikoittain ellei jopa päivittäin yhteyttä kärsämäkisiin ja muihin henkilöihin. Tässä ei ole mitään uutta, sillä olen pitänyt yhteyttä kärsämäkisiin silloinkin, kun opiskelin tradenomiksi Kajaanissa ja vietin viikot Kajaanissa.

Näillä perusteluilla olen päättänyt olla kirjoilla Kärsämäellä ja hakemaan neljättä kautta Kärsämäen kirkkovaltuustoon.

Talouspäällikkö Reetta Mäenpää esitteli ylityksiä viime vuodelta:

Tämän kysymyksen pohtiminen perustuu siihen, että vietän suuren ajastani Vantaalla, jossa minulla on parisuhde-elämä. Muutama on kysynyt, että lähdenkö ehdolle seurakuntavaaleihin Kärsämäellä. Osa on jo kysynyt jatkamaan ja vedonnut osaamiseeni, jota tarvittaisiin Kärsämäen seurakunnassa.

Ensiksi on päätettävä, että lähdenkö ehdolle vai enkö lähde. Mikäli päätän lähteä, tulee vaikeampi kysymys: missä lähden ehdolle. Lähdenkö vielä ehdolle Kärsämäellä vaiko siirrän kirjani Vantaalle ja olen ehdolla Vantaalla. Jälkimmäinen tarkoittaa myös, että luopuisin muista kunnallisista luottamustehtävistä Kärsämäellä.

Mikäli olen ehdolla Kärsämäellä, asiat tulisivat tuttuja minulle. Olen toiminut 12 vuotta Kärsämäen seurakunnan päättäjänä. Tiedän missä Kärsämäen seurakunta menee ja mitä eri vaihtoehtoja on olemassa.

Haasteena olisi menestyminen vaaleissa. Miten äänestäjät suhtautuisivat elämäntilanteeseeni, jossa vietän suurimman osan ajasta poissa Kärsämäellä. Olisinko äänestäjille uskottava ehdokas hoitamaan Kärsämäen seurakunnan asioina.

Mikäli olen ehdolla Vantaalla, elämäni keskittyisi pk-seudulle. Vantaa olisi uusi alue, jossa pitäisi tehdä itsensä tunnetuksi. Haasteena voisi olla sopivan ehdokaslistan löytyminen.

Jätän edellä mainitun lukijalle pohdittavaksi. Asiasta saa laittaa minulle viestiä tai kommenttia. Lopullista päätöstä en ole tehnyt.

Kärsämäen seurakuntaan oli hakenut yksi hakija Rainer Väänänen. Rainer Väänänen oli aiemmin hakenut Kärsämäen seurakunnan kirkkoherraksi viime vuonna, mutta hävisi vaaleissa Lauri Pietikäiselle.

Rainer Väänänen oli kirkkovaltuuston vieraana kertomassa itsestään ja vastaamaan kysymyksiin. Rainer oli halunnut tulla valittavaksi viime kerralla, joten tänne hakeminen on helppo homma. Rainer oli perehtynyt ensi vuoden talousarvioon. Rainerin esittelyn jälkeen kirkkovaltuustolla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Vt. kirkkoherra Raili Suviranta tiedusteli Rainerin kokemuksista yhden papin seurakunnista. Rainer kertoi kokemuksistaan pienten ja isojen seurakuntien väliltä kuten henkilöresursseista.

Anne Andersson totesi läpinäkyvyydestä ja halusi tietää avoimuudesta. Rainer kertoi pyrkivänsä luomaan avoimuutta. Marko Tiikkainen tiedusteli henkilökohtaisista linjauksista. Rainer kertoi olevansa vähän konservatiivi tietyissä asioissa kuten avioliittokysymyksessä. Rainer kehui Kärsämäen seurakunnan taloudenhoitoa. Atte Aittola tiedusteli, että onko kyse eläkevirasta, johon Rainer vastaa myönteisesti. Rainerin esittelyn ja kysymyksien jälkeen kirkkovaltuusto siirtyi kokousasiaan valitsemaan kirkkoherraa.

Kirkkovaltuusto hyväksyi, ettei virkaa laiteta uudelleen haettavaksi ja Rainer Väänänen valitaan Kärsämäen seurakunnan kirkkoherraksi 1.1.2026 alkaen. Kokouksen jälkeen Rainer kukitettiin.

Reetta esitteli yleisesti ja lyhyesti vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2027–2028 talous- ja toimintasuunnitelmaa. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen.

Tuloveroprosentiksi vuodelle 2026 tuli 1,8 %. Kirkkoneuvoston käsittelyssä oli nostoesitys pohjalla, mutta se saatiin peruutettua kirkkoneuvoston kokouksessa, jolloin pohjaesitys muuttui.

Ennen kokousta kirkkovaltuusto sai metsäasioiden esittelyn Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäen edustaja Hannu Haatajalta.

Aivan aluksi on kerrottava, etten äänestänyt Lauri Pietikäistä, vaan Rainer Väänästä Kärsämäen seurakunnan kirkkoherraksi. Koin, että Rainer olisi vastannut paremmin kirkkoherran virkaa. Sen lisäksi Rainer vastasi sähköpostiviestillä taloutta ja hallintoa koskeviin kysymyksiin, joita tiedustelin molemmilta hakijoilta. Lauri ei ikinä vastannut kyseiseen sähköpostiviestiin.

Laurilla ei ole tapana mennä saarnatuoliin pitämään saarnoja. Ainoan kerran hän teki sen kirkkoherran vihkimisen yhteydessä. Muutoin hän on pitänyt saarnat kirkon edessä. Laurilla ei ollut aluksi tapana ”johtaa” toimituksia kuten kertoa tai näyttää milloin noustaan ja milloin istutaan. Mainitsin hänelle asiasta syksyllä, jolloin hän kommentoi minulle, että hänen täytyy opetella asia. Tätä Lauri teki vaihtelevasti kuluuneen kautensa aikana.

Laurin rooli kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Lauri jakoi puheenvuoroja kirkkoneuvoston kokouksissa ja muutaman kerran joutui muistuttamaan, että kenellä on puheenvuoro kokouksessa. Laurin johtama ensimmäinen kirkkoneuvoston kokous meni hyvin kokoushallinnollisesti, josta mainitsin blogissani syksyllä 2024.

Laurin heikkoudet ilmenivat talous- ja hallintoasioissa. Kun keväällä 2025 kirkkoneuvosto päätti laittaa talouspäällikön virkaa auki, Lauri ehdotteli muutaman kerran virkatehtävien ostamista yksityiseltä puolelta. Talouspäällikköä ei voida ostaa yksityiseltä puolelta. Seurakunnat ovat kiinni Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) toiminnassa, ei sieltä voi irtautua. Jossain vaiheessa Lauri ehdotteli, että virka laitetaan 50 %:ksi ja jonkun muun seurakunnan talouspäällikkö tekisi Kärsämäen seurakunnan talouspäällikön tehtävää.

Kokonaisuudessaan Lauri on mukava pappi, jolla on halua tehdä tehtäväänsä. Laurin heikkoudet ovat talous- ja hallintoasioissa, jotka liittyvät kirkkoherran tehtäviin.

Kirkkoherra Lauri Pietikäinen esitteli yleisesti kirkkoherran valintaprosessia. Esityksenä on, että kirkkovaltuusto valitsisi seuraavan kirkkoherran. Talouspäällikkö Mirja Koivusalo kertoi Oulun tuomiokapitulin terveiset, että sieltä tulee hyväksyntä kirkkoherran valintamenettelylle. Kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkoneuvoston esityksen.

Muissa asioissa Reetta esitteli itsensä lyhyesti. Ilmoitusasioissa Mirja kertoo tulevasta vt. kirkkoherrasta, joka on eläkkeellä oleva Raili Suviranta.

Kyseinen kirkkovaltuuston kokous oli viimeinen Laurille kirkkoherrana ja Mirjalle talouspäällikkönä.

Kevät on ollut kiireinen vaaliasioiden johdosta. Kirkkoherra Lauri ”Late” Pietikäinen oli hakenut Ähtärin kirkkoherraksi ja uutinen tuli tietoon vajaan kahden viikon sen jälkeen, kun hänet oli kirkkoherraksi siunattu.

Kevääseen on kuulunut pettymyksiä kunta- ja seurakuntapuolelta.

Kuntavaalien tulokseni oli pettymys: 9 ääntä ja 5. varavaltuutetun paikka. Ääniltä ja tulossijainnilta huonoin. Vaikka valtuustopaikkaa ei tullut, niin muutamia muita luottamustehtäviä on tulossa kuten Jokihelmen Opiston johtokunnan jäsenyys ja Jedun yhtymävaltuuston varajäsenyys. Kuitenkin epäilen, että monenko kunnanvaltuuston kokoukseen pääsen paikalle äänivaltaisena. Harmi sinällään, koska olen pitänyt keskusteluista valtuuston kokouksessa, varsinkin pääsee osallistumaan niihin.

Toinen pettymys oli, etten tullut valituksi Kärsämäen seurakunnan talouspäällikön paikalle. Ajattelin, että entisenä vt. talouspäällikkönä minulla olisi ollut hyvät mahdollisuudet tulla valituksi.

Kulunut kevät on myös luottamuspaikkaneuvotteluita ja nimipakettien kokoamista. Jos kuluneesta puolesta vuodesta haluaa nähdä positiivista, niin kokemuksena se on antanut paljon. Johtamiseni on vahvistunut, avaamatta enempää yksityiskohtia.

Blogini lukijoille toivotan hyvää kesää!

Talouspäällikkö Mirja Koivusalo esitteli vuoden 2024 tilinpäätöstä. Tilinpäätös oli tappiollinen 109 643,14 eurolla. Alijäämään vaikuttivat muutamat yllättävät menot: kahden kirkkoherran palkkauskulut syys-joulukuulta, arvioitua laajemmaksi muodostunut sankarihautojen kunnostus, keskeytyneen ruumishuonehankkeen suunnittelukustannusten kirjaus investoinneista tuloslaskelmaan, suuret metsänhoitokulut, kirkkoherranvaalin kustannukset, seurakuntatalon katon ja keittiön korjaus, IT-aluekeskuksen hankkimat Microsoft-lisenssit, kirkollisen esineistön inventoijan palkkaus ja juhlaruokailut vuoden aikana. Tilinpäätöksessä uutena asiana oli ympäristön maininta.

Kirkkovaltuusto kävi keskustelua tappiollisesta tilinpäätöksestä. Anne Andersson totesi, että tämä on iso alijäämä eikä kaikkia voi kuitata kahden kirkkoherran palkalla. Ehdotin, että talouden reaaliaikainen seuranta voisi auttaa ja esimerkiksi talouden toteutuman seuraamista kuten osavuotiskatsaus tai puolivuotiskatsaus. Samalla ehdotin, että talousasioiden käydään läpi työntekijäpalavereissa. Mira Aittola kommentoi henkilöstökulujen nousua ja esittää talousseurannan tuomista seuraavalle kirkkovaltuustolle. Ilkka Saari totesi kulujen nousseen melkein kaikissa kohdin. Mira esittää talousseurannan tuomista seuraavalle kirkkovaltuustolle.

Kirkkovaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden.

Minä ja Ilkka Saari jääväsimme talouspäällikön valintapykälässä. Olin hakenut talouspäällikön virkaa, mutten tullut valituksi. Valituksi tuli Reetta Mäenpää.